fiogf49gjkf0d

”Kävelykierros Kaskisten torien ja puistojen poikki”

fiogf49gjkf0d

 

Vuonna 1765 myönnettiin Pohjanlahden kaupungeille jyvitettyjä tapulioikeuksia ja tehtiin päätös uu-den tapulikaupungin perustamisesta Kaskön saarelle. Ensimmäinen asemakaava hylättiin ja vuonna 1767 yli-intendentti Carl Johan Cronstedt laati uuden asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1785.
Asemakaavasta tuli klassistinen uuden kaupunki-ihanteen mukaan eli symmetrinen ruutukaava, johon sisältyi jopa 77 kahdeksan tontin korttelia, yhteensä 548 tonttia ja kaksi keskenään ristiin kulkevaa perusakselia: toinen läntiseltä rannalta Kuningas Kustaan aukion läpi julkisille rakennuksille sekä toinen pohjois-eteläsuuntaan menevä akseli Bladhintietä pitkin kaupankäynnille. Tämä vuoden 1785 asemakaava toreineen ja puistoineen on säilytetty kokonaisuudessaan myöhemmin hyväksytyissä kaavoissa.

Aloitamme kävelymme Torilta (1), joka käsittää kokonaisen korttelin. Toria ympäröivät rakennukset ovat peräisin eri ajanjaksoilta. Eteläpuolella näemme Kaupungintalon, joka toimi ruotsinkielisenä kansakouluna 1895 – 1978 ja päiväkoti Ankkurin vuodelta 1975.

Torin itäreunalla 1700-luvun loppupuolelta peräisin olevassa talossa aloitti vuonna 1907 Kaskisten Osuuskauppa toimintansa, joka jatkui 1980-luvulle saakka. Nykyään talossa toimii Kung Gustavs Café. Aukion toisella puolella on Hotelli Kaske. Ravintolatoiminnalla osoitteessa Raatihuoneenkatu 43 on pitkät perinteet kuuluisasta kestikievari Kråkanista nykyiseen ravintolaan.

Torin pohjoispuoli jäi rakentamatta aina 1980-luvulle saakka, jolloin kirjasto, terveyskeskus, ap-teekki, posti ja Säästöpankki saivat tilat vastarakennetuista kiinteistöistä.

Kaskisten 200-vuotisjuhlan kynnyksellä kaupunki ja Oy Metsä-Botnia Ab aloittivat yhteistyön torin suunnittelussa. Tori sai silloin uuden ilmeen, kun siihen tuli suihkukaivo, lehmukset, nurmikot, kiveys ja asfaltti.

Kävelymme jatkuu Kuningas Kustaan aukiota (2) pitkin, joka päättyy Kirkkotorille. Aukiota reunustavat lehmukset ja viheralueet istutettiin kun kaupunki v. 1885 täytti 100 vuotta. Kaupungin viettäessä 200-vuotisjuhlaansa palautettiin markkinaperinne ja markkinat pidettiin aukiolla torin sijas-ta.

Kun olemme ylittäneet Bladhintien, ohitamme Mäntypuiston (3), joka ulottuu aukion molemmille puolille. Puiston ainoa julkinen rakennus on uusi Raatihuone, Bladhintie 35 A, vuodelta 1914. Ra-kennuksen sisääntulosivun piti asemakaavan mukaan olla etelään eli aukiolle päin. Uusi Raatihuone edustaa jugendtyyliä ja sitä nimitetään tänä päivänä ”Virastotaloksi”. Pohjoisessa Mäntypuistossa on leikkipuisto, jonka sisääntuloportti on kopio kaupungin tulliportista, joka purettiin 1930-luvulla. Kopio tehtiin kaupungin 200-vuotisjuhlaan. Puistossa on luonnontilassa oleva männikkö, josta nimikin tulee. Kuten muillakin yleisillä alueilla oli Mäntypuistossakin vesikaivo. Yleiset vesikaivot olivat kaskislaisille tärkeitä aina 1970-luvulle saakka.

Kirkkotori (4) sai kirkkonsa niin myöhään kuin 1965. Uuden kirkon piirsi ja suunnitteli arkkitehti Erik Kråkström. Kirkkoa ympäröi luonnontilassa oleva männikkö.

Kirkkotorin ympärillä on 1900-luvun alussa rakennettuja taloja. Kirkkokatu 37 rakennettiin 1912 ja komea jugendtalo osoitteessa Vuorikatu 38 rakennettiin 1914 hotelli Seurahuoneeksi. Sen osti jo 1918 Kansallis-Osake-Pankki, joka toimi talossa aina 1980-luvulle asti, jolloin talo myytiin yksityiselle.

Jatkamme nyt matkaamme Vuorikatua pohjoissuuntaan ja ohitamme VR:n ratapiha-alueen (5) pohjoisosan rakennuksineen ja puistoineen. Rautatie Kaskisiin valmistui ja avattiin henkilö- ja tavara-liikenteelle 1913. Henkilöliikenne päättyi 1964, mutta tavaraliikenne on yhä vilkasta. Rautatieasema rakennettiin jugendtyyliin Thure Hällströmin tyyppipiirustusten mukaan samoin kuin mm. henkilöstön asuintalot. Tänne rakennettiin myös puistoalue, johon istutettiin tammia, lehmuksia, lehtikuusia, koivuja ja jalokuusia. Puistokäytävät ja pienet puistokadut kaivorakennuksineen antoivat alueelle maalauksellisen ilmeen.

Kalastajankadun kohdalla käännymme vasemmalle ja lyhyen kävelymatkan jälkeen tulemme Bladhin-tien pohjoiselle aukeamalle, Kalatorille (6). Kalatorilla ei ole koskaan ollut suunniteltua markkina-toimintaa. Torilla on 1800-luvulta peräisin oleva palokello sekä yksi kaupungin yleisistä kaivoista, joista kaupunkilaiset saivat puhtaan veden.

Aleksanterinkadun kohdalla käännymme pohjoiseen ja kävelemme Koulu/Urheilu-alueen läpi, jossa ovat suomenkielinen ja ruotsinkielinen ala-aste, urheiluhalli ja suomenkielinen yläaste. Jatkamme matkaa Myllykallion suuntaan ja ohitamme tuulimyllyn ja Mosenatten -muistokiven.

Perillä Myllyniemessä vaihdamme suuntaa ja kävelemme nyt suoraan etelään rantapolulla vanhan Kalarannan (7) kulttuurialueen läpi. Sillä on ollut suuri merkitys Kaskisten kehityksessä. Vanhoista kalasuolaamoista yksi on otettu käyttöön kaupungin kalastusmuseoksi. Se esittelee kaupungille tärkeätä kalastuselinkeinoa 1970-luvulle saakka. Silloin elinkeino siirtyi kokonaan uuteen Kalasatamaan kaupungin eteläkärjen Ådskäriin.

Nyt tulemme Sulkukadulle, nousemme mäkeä ylös Raatihuoneenkadulle ja jatkamme etelään. Raati-huoneenkatu valmistui 1799. Katua kutsuttiin epävirallisesti Kauppiaskaduksi. Arvohenkilöt ja kauppamiehet rakensivat ”eteläpäähän” ja kalastajaporvarit ”pohjapäähän”. Katu on aina toiminut kauppakatuna, minkä huomaa hyvin siitä, että talojen julkisivuilta avautuu ovet ja suuret ikkunat kadulle päin.

Ohitamme Kaskisten kotiseutumuseon, Raatihuoneenkatu 48, josta käytetään myös nimeä Rehnströmin talo, tyypillinen porvaristokoti 1800-luvun puoliväliltä. Pyhän Eskilinkadun kohdalla käännymme oikealle, tulemme alas Satamakadulle ja jatkamme sitä pitkin etelään.

Nyt voimme pistäytyä hetkeksi tutustumaan Kaupunginpuistoon (8). Naisyhdistys teki aloitteen puiston rakentamiseksi. Työt aloitettiin 1875 ennen kaupungin 100-vuotisjuhlia ja vaatimattomin va-roin istutettiin jalopuita sekä lehti- että havupuita. Puiston ympärille on myöhemmin istutettu pen-sasaita ja vuonna 1990 puistoon saatiin Musiikkipaviljonki.

Suoraan Kaupunginpuiston alapuolella oli kaupungin ensimmäinen kylpylä, joka rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Se sai kansan suussa nimen kaupunginsauna. Talo on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa.

Jatkamme etelään. Torin alapuolella on Tullilaituri, nykyään Vierasvenesatama. Tullilaituri uusittiin kokonaan 1984 ja yksi varastorakennuksista kunnostettiin vierasvenesatamatoiminnan palvelutaloksi. Tullilaiturin eteläpuolelta olemme voineet 1980-luvulta lähtien kulkea lossilla Eskilsöhön.

Satamakadun varrella näemme eri ajanjaksoilta peräisin olevia rakennuksia ja nautimme kauniista salmea myötäilevästä ranta-alueesta. Ennen kaupungin 150-vuotisjuhlaa v. 1935 osallistuivat koululaiset kaupungin kaunistamiseen ja istuttivat Satamakadun varrella olevat kauniit koivut.

Idyllinen rakennus osoitteessa Satamakatu 11 rakennettiin 1900-luvun alussa täysihoitolaksi. Se on nyt yksityisessä omistuksessa. Satamakadun varrella asui merenkulkua harjoittavia liikemiehiä ja Satamakatu 7 on muistona varustajaperhe Aminoffin talosta suurine makasiinirakennuksineen. Raatihuoneenkadun varrella olevassa asuintalossa toimi suomenkielinen kansakoulu 1900-luvun alusta aina 1970-luvun loppupuolelle saakka.

Päästyämme Cneiffinpolulle käännymme historiallisen Bladhin talon (9) pihaan ja tutustumme sen kauniiseen puutarhaan. Kaupungin perustaja Peter Johan Bladh rakennutti Bladhin talon vuonna 1788 kauppiastalokseen. Sotavuosien 1808 – 1809 jälkeen Peter Johan Bladh joutui myymään talon. Kaskisten kaupunki hallitsi rakennuksen yhtä ja seurakunta toista puolta vuodesta 1817 alkaen. Kirkko toimi talossa vuoteen 1965 saakka. Tämän jälkeen kaupunki lunasti kirkon osuuden ja on siitä lähtien omistanut koko rakennuksen. Talo oli tyhjillään noin 20 vuotta, kunnes kaupunki päätti restauroida sen kulttuuritaloksi ja kansalaisopiston tiloiksi. Restaurointi valmistui 1997. Puutarhassa on ollut yrttitarha ja kauniit ruusuistutukset. Kerrotaan, että Sakari Topelius on istuttanut kaksi pihassa seisovaa tammea. Restaurointitöiden yhteydessä saatiin esille entiset kiveykset ja istutusalueet ja piha lienee ulkonäöltään aika lähellä alkuperäistä.

Bladin talolta avautuu näköala salmeen ja meriväylään. Edessämme on Sisäsatama, tunnettu myös nimeltä kivilaituri tai kirkkolaituri, makasiineineen ja varastorakennuksineen, jotka muistuttavat aikoinaan vilkkaasta satamaliikenteestä. Alueen suuret makasiinit ovat osittain peräsin myöhäiseltä 1700-luvulta ja massiivinen SOK:n tiilimakasiini 1900-luvun alkupuolelta.

Kävelemme nyt Cneiffinpolkua pitkin itään päin ja käännymme vasemmalle Bladhintielle, joka on Kaskisten ensimmäinen rakennettu katu ja saavumme Bladhintien eteläiselle aukiolle, Heinätorille (10). Se on ollut luonnontilassa oleva niitty, josta nimikin tulee. Nurmikot istutettiin 1970-luvulla. Kuten Kalatorilla täälläkin on samanikäinen palokello ja yleinen vesikaivo. Heinätorin eteläpuolella olevalla tontilla on 1930-luvun loppupuolella rakennettu Suojeluskuntatalo. Rakennuksen arkkitehtuuri on tyypillistä 30-luvun tyylipuhdasta funktionalismia, jota monet sen ajan kaskislaiset rakennukset edustavat. Tämän aukion jälkeen on aika siirtyä takaisin Torin suuntaan. Bladhintieltä voimme kääntyä vasemmalle Ruotsinkadulle ja sitten uudestaan pohjoiseen Aleksanterinkadulle. Osoitteessa Aleksanterinkatu 26 on vuonna 1910 rakennettu Kaskisten nuorisotalo. Bio Espis, Aleksanterinkatu 32, oli käsite jo 1920-luvulla. Valitettavasti elokuvatoiminta päättyi 1980 -luvulla, vain rakennus tuo mieleen muistoja vanhoista hyvistä elokuvakokemuksista.

Koulukadun kulmasta suuntaamme länteen Raatihuoneenkadulle. Pankkikonttori Waasan Osake Pankki avasi ovensa Koulukadun ja Raatihuoneenkadun risteyksessä 1897. Tässä kauniissa jugendtyylin innoittamassa rakennuksessa pankkitoiminta jatkui 1980-luvulle saakka, jolloin talo siirtyi yksityisomistukseen asuintaloksi.

Vielä 100 m ja olemme palanneet Torille.