fiogf49gjkf0d

Kaskisten historia

fiogf49gjkf0d

Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785. Kaskisten historiassa on nimellä Bladh suuri merkitys. Vaasasta kotoisin oleva kauppias Johan Bladh, joka oli muuttanut Kaskisten pohjoispuolelle Benvikin kartanoon, teki innokkaasti työtä sen eteen, että tänne perustettaisiin kaupunki. Kaskisten hyvä satama syvine suojattuine väylineen ja vapaine reitteineen avomerelle oli jo ennestään tunnettu. Kauppias Bladh rakennutti sataman yhteyteen tullirakennuksen ja lastauslaiturin. Vuonna 1785, kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen, Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti kaupungin privilegiokirjan.

Johanin poika, Peter Johan Bladh, kehitti kaupungin elinkeinoelämää. Hän teki Bladhin kartanosta mallimaatilan, jossa sovellettiin uusia ideoita ja rakensi laivoja kauppalaivuettaan varten, joka purjehti moniin ulkomaan satamiin. Kauppalaivue hävitettiin Napoleonin sodassa ja muukin varakkuus katosi sodassa 1808-1809: Benvikin kartano rappeutui ja Bladh itse joutui vangiksi. Kaupungin ensimmäinen kukoistuskausi päättyi.

Kaskisten kaupungin yhtenäinen kaupunkikuva antaa hyvän käsityksen siitä, miten puukaupunki aikoinaan oli rakennettu. Vanhassa kaupungissa on 1700-luvulta peräisin oleva säännöllinen ruutuasemakaava ja monia kauniita peruskorjattuja puutaloja. Kaupungin vanhin ja kauneimpiin kuuluva rakennus on Bladhin talo, joka rakennettiin 1788 ja on sittemmin toiminut mm. kirkkona ja yhteiskouluna. Rakennus entisöitiin 1990-luvulla ja toimii nyt kansalaisopistona ja kokouksien ja juhlien pitopaikkana.

Viime vuosisatojen aikana on kalastuksella ja sahateollisuudella ollut merkittävä asema Kaskisten elinkeinoelämässä. Vanhat kala-aitat ja kalastusmuseo Kalarannassa ovat todiste kalastuksen suuresta merkityksestä Kaskisten historiassa. Ajoittain yli puolet Kaskisten asukkaista on saanut toimeentulonsa satamatoiminnasta.

Kun kaupunki vuonna 1912 sai rautatien, odotettiin sen merkitsevän teollisen nousukauden alkamista, mutta teollisuutta saatiin odottaa vielä pitkään. 60-luvulla hallitsi teollisessa tuotannossa puutavara- ja metalliteollisuus. Varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1970-luvulla Oy Metsä-Botnia Ab:n uudenaikaisen sellutehtaan perustamisen myötä. 1970-luvulla rakennettiin suuri määrä uusia asuntoja, etupäässä uuden teollisuuden palvelukseen tulevien työntekijöiden tarpeisiin.

Kaskinen on kaupunki täynnä vastakohtia: pientä ja suurta, vanhaa ja uutta, ruotsin- ja suomenkieliset asuvat täällä rinnakkain. Kaskisissa asuu n. 1.550 henkilöä. Vuonna 1970 oli lähes puolet asukkaista ruotsinkielisiä, nyt heidän osuutensa väestöstä on n. 30%.